
Stressaa
Kun muutos kohtaa stressin – mitä tapahtuu yhteisölle?
Hiljattain opiskelin hyväksymis- ja omistautumisterapian menetelmiä (HOT) Tampereen kesäyliopistossa. Opintojen rinnalle otin kuunteluun kouluttajana toimineen Arto Pietikäisen Joustava mieli -kirjan, jossa on paljon asiaa stressistä. Työvuosieni aikana olen itsekin kohdannut stressiä monessa muodossa välillä luonnollisena voimana, joka on puskenut eteenpäin, välillä kamppailuna, joka on vienyt kohti uupumusta. Koulutuksesta sain huippuhyvän työkalun hyödynnettäväksi asiakaskohtaamisissa ja samalla innostuksen tehdä syväsukellus stressiin myös innovatiivisuuden näkökulmasta.
Stressi on meille kaikille tuttu vierailija, niin arkipäiväinen, että se helposti sivuutetaan itsestäänselvyytenä, yksilön omana kokemuksena. Mutta jos pysähtyisimme katsomaan sitä yksilön sijaan työyhteisön näkökulmasta? Millaisia jälkiä stressi jättää meidän vuorovaikutukseen, päätöksiin ja ilmapiiriin? Minulle oivallus on ollut se, ettei enää riitä ajatella stressiä vain henkilökohtaisena kokemuksena. Yhtä tärkeää on kysyä, mitä se tekee meidän yhteisöllemme ja mitä voisimme oppia siitä yhdessä.
👉 Milloin viimeksi pysähdyitte kysymään:
- Miten stressi näkyy meidän työyhteisössämme arjessa?
- Millaisia merkkejä kuormituksesta on ilmassa: puheessa, päätöksissä, ilmapiirissä?
- Miten me yhdessä reagoimme, kun stressi alkaa tarttua?