Jos jatkat kuten nyt, mistä löydät itsesi vuoden päästä?

05.02.2026

Monessa työyhteisössä tehdään tällä hetkellä paljon muutosta.
Kehitetään, päivitetään tapoja toimia ja viedään asioita eteenpäin.

Silti arjessa huomaa usein, miten helposti tekeminen palaa samoihin uomiin
niin yksilö- kuin yhteisötasollakin. Tämä ei tietenkään ole kovin hyvä juttu.
Varsinkaan nyt, kun tässä ajassa eteen tulevat haasteet ja muutokset
haastavat meitä pysähtymään sen äärelle, mikä ajattelussamme kantaa edelleen
ja mitä olisi hyvä katsoa uudesta kulmasta.

Pelkkä tuttujen asioiden viilaaminen tai vanhojen käytäntöjen hienosäätö
ei enää kanna kovin pitkälle. Siksi on hyvä pysähtyä kysymään,
ei vain sitä, mitä muutetaan, vaan sitä, mistä käsin muutosta tehdään.

Syvällinen uudistuminen ei ala tekemisestä, vaan siitä, miten ajattelemme ja tulkitsemme arkea.
Niistä oletuksista ja uskomuksista, jotka ohjaavat huomaamatta tapaamme reagoida,
puhua tai vaieta ja kohdata toisiamme myös silloin, kun olemme eri mieltä.

Syvällinen uudistuminen näkyy lopulta siinä, että arjessa tehdään toisenlaisia valintoja
ei siksi, että niin päätettiin, vaan siksi, että ajattelu on muuttunut.

Tämän olen tunnistanut viime aikoina myös omassa työssäni ja ajattelussani.
Oma sisäinen uudistuminen on ollut käynnissä jo pidempään,
ja viime syksystä lähtien erityisen intensiivisesti. Kun ajattelun tapa alkaa muuttua,
muuttuu myös se, mihin tarttuu arjessa ja mistä on valmis luopumaan.

Tässä mielessä uudistumiskyky ei ole yksi taito tai menetelmä.
Se on kyky pysähtyä.
Kyky olla hetki ei-tietämisessä.
Kyky tarkastella omaa ajattelua ja tunnistaa omat oletukset.
Kyky olla eri mieltä ilman, että yhteys katkeaa.
Kyky rakentaa yhteistä ymmärrystä silloinkin, kun vastaukset eivät ole vielä valmiita.

Syvällinen uudistuminen koskettaa aina sekä kulttuuria että yksilöä.
Tapaa, jolla on totuttu olemaan ja toimimaan, ja sitä, millaisesta olemisen tilasta käsin
teet valintoja arjessa.

Siksi ehkä tärkein kysymys ei ole, mitä sinun pitäisi seuraavaksi muuttaa,
vaan se, uskallatko pysähtyä sen äärelle, mistä käsin muutosta ylipäätään teet. Siitä käsin voi syntyä jotain aidosti uutta.